Voi mavonsilmä kun tuo aika viuhahtelee vauhdilla ohi! Viime kirjoituksesta alkaa nyt olemaan suunnilleen neljä kuukautta ja luonnollisesti siinä ajassa ehtii tapahtumaan jos minkälaista. Jopa niinkin paljon, että täytyy tässä ihan mietiskellä, mistä tämän jutun juuren taas aloittaisi!

Noh, syksy on mennyt metsästyksen merkeissä. Repun pohjalle on mätkähtänyt heinuri ja pyy. Vauhtia löytyy koiralta ja vähän liiankin kanssa. Niin ja ensi syksyä ajatellen ja odotellessa onkin hyvä aloittaa kunnon käytöskoulu koiralle! :)

Taippareihin harjottelut on jääneet vähemmälle joko oman laiskuuden tai tuon metsästyskauden takia. Allekirjoittanut epäilee vahvasti, että kyseessä on ensimmäinen vaihtoehto.
Ihan suoraan sanottuna tällä hetkellä on huono omatunto oikeastaan kaiken treenailun suhteen. Tottistelutkin on jääneet lähinnä siihen, mitä nyt ollaan täällä kotioloissa saatu aikaiseksi. No, senhän tietää mihin se kolahtaa; jossain vaiheessa aletaan taas miettimään, miksei koira tai ohjaaja ole edistynyt sitten viime treenailujen..
Ei vaan nyt pitää ottaa itteä niskasta kiinni ja alkaa jollekkin. Noista voivotteluista kun ei ole mitään hyötyä..

Loppukesästä käytiin näyttäytymässä labbiksien erikoisnäyttelyssä täällä Rovaniemellä. Pumpan tulos siellä hienosti EH4 hyvällä arvostelulla. Lisäksi Pumpa pääsi mukaan esittäytymään kasvattajaluokkaan Mysis-kennelin riveihin yhdessä Terrin, Kielon ja Liljan kanssa. Kasvattajaluokan tulos KP ja BIS-3.
Näyttelyssä esitin vielä Kielon PN-luokassa.
Näytelmidtä vielä sen verran, että olen ilmoittanut Pumpan Kajaanin marraskuiseen ryhmänäyttelyyn, jonne lähdetään yhdessä parin lagotto-tyttösen kanssa. Niin ja lähtee reissuun tietenkin myös pimujen Annika-emäntä!

Itsestäni vielä sen verran, että koulu on lähtenyt ihan mukavasti käyntiin. Kivaa on ollut ja suurin osa aiheista on ollut erittäin mielenkiintoisia. Omian koirienkin kanssa ollaan päästy touhuilemaan tunneilla! On otettu tottelevaisuutta, vietin nostatus harjoituksia ja saatiinpa omien haukkujen kanssa koittaa ihmisen jäljestystäkin. Kyseisen aineen opettaja sai kyllä ainakin minun mielenkiinnon heräämään PK-lajeja kohtaan!
Anatomiaa ja fysiologiaa ollaan yritetty takoa päähän oikein urakalla. Onneksi oma lähihoitajatausta hieman helpottaa asioiden ymmärtämistä. Ensi viikolla alkaakin sitten koiran ravitsemus ja ruokinta ja marraskuussa työharjoittelu. Itse menen harjoittelemaan Mustiin ja Mirriin ja eläinlääkärin vastaanotolle.

Mutta vaikka opiskelu saattaa kuulostaa mielenkiintoiselta ja hauskalta niin se on kuitenkin omalla tavalla melko rankkaa. Varsinkin päivystysviikon jälkeen on valmis pötkähtämään sänkyyn ja nukkumaan koko viikon univelat pois. Päivystysviikolla vastataan koulun yhteydessä toimivan koirahoitolan Hurttahotellin koko toiminnasta. Asiasta tekee vielä vaikeampaa se, että päivystysviikolla omalle koiralle ei kyllä jää liikaa aikaa..

Mutta enne kuin tämä menee kovin valitukseksi niin on hyvä lopettaa! :D